Mitä yhteistä on sairaalan potilailla,
urheilujoukkueiden jäsenillä, poliiseilla, partiolaisilla ja sotilailla?
He kaikki käyttävät univormua. Omanlaistaan univormua edellytetään
bisnesyhteisöissäkin. Univormu, ’uniform’, tarkoittaa yhtä yhteistä
muotoa. Työelämän suuri haaste on purkaa yksi muoto ja löytää uusi tapa
kuulua yhteen. Yhteenkuuluvuus ei tulevaisuudessa enää perustukaan
samanlaisuuteen.
Yhteisöä voidaan ajatella osaamisten ryppäänä,
jonka toiminnan edellytys on jäsenten erilaisuus. Osaaminen voi olla
tiedollista, mutta se voi olla myös uudenlainen tapa havaita, tuntea ja
toimia. Erilaisuuden hyötyjen huomaamisessa voisi auttaa, jos alkaisimme
puhua moninaisuudesta erilaisuuden asemesta. ’Erilaisuus’ saa
ajattelemaan, että minä olen sellainen kuin ihmisen pitää olla, ja muut
ovat valitettavalla tavalla erilaisia.
Ikä on yksi monista
moninaisuuden lajeista. Kun työyhteisön jäsenten ikä pyritään ottamaan
huomioon, herää joukko hämmentäviä ajatuksia. Ovatko kaikki samana
vuonna syntyneet yhtä vanhoja? Pitäisikö kaikkiin kronologisesti yhtä
vanhoihin soveltaa samoja periaatteita? Mitä jos jonkun keho ja mieli
ovat nuorempia tai vanhempia kuin syntymäpäivästä voisi päätellä?
Arvomaailmatkin ovat moninaistuneet. Työyhteisön jäsenet voivat edustaa
erilaisia moraalisia, uskonnollisia, poliittisia, taloudellisia,
esteettisiä ja elämäntapa-arvoja. Jatkuvasti käydään keskustelua siitä,
mitkä arvot pitää sopia yhteisiksi ja missä asioissa jokainen voi toimia
henkilökohtaisen näkemyksensä mukaan. Entä ikäryhmät? Pitääkö
paikkansa, että vanhemmat ikäluokat on opetettu ajattelemaan työntekoa
moraalisena velvollisuutena, kun taas nuoriso arvostaa työn
mielekkyyttä, hyvää työilmapiiriä ja motivoivaa johtamista.
Jokainen katsoo maailmaa oman tunnetyylinsä mukaisella tavalla.
Kimmoisat toipuvat vastoinkäymisistä ja kolauksista nopeasti; toiset
tarvitsevat enemmän aikaa päästäkseen uuteen alkuun. Optimistit
tulkitsevat tosiasioita ja tulevaisuudennäkymiä eri tavalla kuin
pessimistit. Jotkut vaistoavat herkästi lähimmäistensä mielenliikkeitä
ja tunteita, jotkut ovat sosiaalisesti ymmällään. Joidenkuiden voimana
on kyky pysytellä jatkuvasti yhteydessä omiin tunteisiinsa, toiset vasta
opettelevat tietoisuutta omasta itsestään. Joku osaa herkästi lukea
sosiaalisia tilanteita toisten kompastellessa sosiaalisiin normeihin. On
niitä, jotka osaavat keskittyä kaikissa tilanteissa, ja niitä, joiden
mieli karkailee vahvimman tunneärsykkeen matkaan.
Moninaisilla
ihmisillä on myös erilaisia tarpeita. Tämä tuntuu aika ajoin
ongelmalliselta, koska tiedämme, että ihmiset mittaavat työyhteisönsä
oikeudenmukaisuutta muun muassa tasa-arvoisella kohtelulla. Miten on
mahdollista yhdistää tasa-arvo ja moninaisuus, diversiteetti? Klassisen
oikeudenmukaisuuskäsityksen mukaan kaikkia samanlaisia on kohdeltava
samalla tavalla. Miten erilaisia on kohdeltava? Filosofi,
taloustieteilijä, kehitysmaatutkija, nobelisti Amartya K. Sen on
kirjassaan Inequality Reexamined tutkinut mahdollisuuksia yhdistää
tasa-arvo ja diversiteetti.
Kysytäänpä keneltä tahansa, kaikki
arvostavat yhteiskunnallista tasa-arvoa. Mutta mitä jaetaan kaikille
tasan? Filosofisessa kirjallisuudessa luetellaan monenlaisia asioita,
joita pitäisi jakaa kaikille yhtäläisessä määrin: resursseja, vapauksia,
oikeuksia, velvollisuuksia tai tuloja on ehdotettu jaettavaksi tasan.
Senin ehdotus on, että jaetaan kaikille tasan niitä olemisen ja
tekemisen muotoja, jotka yksilölle merkitsevät subjektiivisia
hyvinvoinnin kokemuksia. (Englanninkielinen tekninen termi on
’functioning’).
Vertaillaanpa esimerkin avulla klassista tasa-arvon
käsitettä ja Senin luomaa käsitettä. Kyky liikkua paikasta toiseen
lisää ihmisten kokemaa hyvinvointia. Klassisen tasa-arvon
toteuttamiseksi annetaan kaikille polkupyörä. Jokainen voi nyt itse
liikkua haluamaansa kohteeseen silloin kun itselle sopii. Mutta onko
polkupyörästä kaikille samassa määrin iloa? Huomaamme, että vanhukset,
pikkulapset ja sairaat eivät kykene pyöräilemään eivätkä hyödy
ajoneuvostaan. On ilmastoja, joissa jäätyy, jos lähtee fillaroimaan. On
vuoristoja ja tiettömiä taipaleita, jotka eivät salli pyöräilyä.
Erilaiset yksilöt eivät saa samasta resurssista irti yhtäläistä
hyvinvoinnin lisäystä.
Tasa-arvon uuden version mukaan suodaan
erilaisille ihmisille erilaisia hyvinvoinnin kokemuksen edellytyksiä
yhtäläisessä määrin, jotta heidän erilaiset tarpeensa voidaan tyydyttää.
Nuoremmat ja vanhemmat, miehet ja naiset, eri uskontoja edustavat,
stressaavia elämäntilanteita kokevat ja monet muut tarvitsevat aika
ajoin aivan erityisiä asioita voidakseen menestyksellisesti toimia
työyhteisössään.
Jotta yhteisössä omaksuttu tasa-arvopyrkimys
koettaisiin oikeudenmukaiseksi, jokaisen tulisi tietää, mitä yhdessä
tavoitellaan. Jos kaikki jakavat klassisen tasa-arvokäsityksen, pulinaa
ei esiinny. Jos joku odottaa diversiteetin soveltamista, tämä yksilö
moittii johtoa siitä, että ihmisten yksilöllisiä tilanteita ja tarpeita
ei oteta huomioon. Jos johto soveltaa uutta tasa-arvon tulkintaa,
klassisen käsityksen kannattajat ovat usein nyreissään. ”Minäkin haluan
samanlaista!” Uuden tasa-arvokäsitteen hankaluuksiin kuuluu sekin, että
äänekkäimmät saavat usein omille erityistarpeilleen suurimman
kuuluvuuden. Kukaties joku kiristääkin itselleen etuisuuksia. Klassinen
tasa-arvo suojelee maan hiljaisia, mutta ei auta räätälöimään
hyvinvointia.
Moninaisuus ei aina tunnu toivotulta runsaudelta.
Esimies voi kuormittua koettaessaan sovitella yhteen yksilöiden tarpeita
ja yhteisön etua. Varsinkin silloin harmittaa, jos kokee, että kaikkien
muiden tarpeita kyllä kuullaan, mutta ei esimiehen itsensä. Jos
johtajuudelle on olemassa vain yksi ilmiasu, iänikuinen univormu, sen
kantaja voi uupua. Moninaisuuden johtaminen alkakoon itsestä. Mitä
tutkimattomia ulottuvuuksia itsessä onkaan! Univormun alle on unohtunut
paljon mahdollisuuksia, jotka odottavat toteutumistaan.
Kirjoittaja
Maija-Riitta Ollila esitelmöi Ikä 3.0 -hankkeen ajankohtaisseminaarissa
17.3.2014 Joensuussa. Seminaarin teemana oli Yksilöllisyys ja
yhteisöllisyys - ikäjohtamisen haasteita vai mahdollisuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti